TOINEN TOTUUS TAMMISAAREN SYNNYTYSSAIRAALASTA

Lakkausuhan alla olevasta Tammisaaren synnytysosastosta on viime aikoina liikkunut kaikenlaisia huhuja, esim. sen turvallisuudesta (tai oikeastaan turvallisuuden puutteesta) ja kustannuksista. Tosiasiat ovat toiset. Jo kesäkuussa nämä väitteet olivat liikkeellä, jonka takia Länsi-Uudenmaan sairaala kirjoitti alla olevan dokumentin. Julkaisen pian blogillani myös dokumentin "Huomautuksia ja lisäyksiä työryhmäraporttiin koskien HUS:n synnytystoiminnan järjestämistä". Olen ottanut itselleni vapauden julkaista nämä dokumentit sillä en ole löytänyt näitä tietoja millään julkisella nettisivulla eikä niiden sisältö ole ollut paljon esillä julkisuudessa. Oikeat tiedot pitää olla saatavilla.

Tässä on kaksi mielestäni tärkeintä oikaisua väärinkäsityksiin:

- Tammisaaren synnytysosastolla on käytännössä täysi lääkäripäivystys vuorokauden ympäri (gynekologi, lastenlääkäri ja anestesialääkäri). Lääkärit päivystävät sairaala-alueella, joka on erittäin pieni suuriin sairaaloihin verrattuna, eli he päivystävät leikkaussalin lähellä. (Ja leikkaussali on myös synnytyshuoneiden lähellä; tiedän sillä synnytin itse sektiolla tammikuussa. Kaikki tapahtui nopeasti, mutta ei kuitenkaan hätäsektionopeudella, sillä minun tapauksessani ei ollut kiire - vauvan toiminnoissa ei ollut mitään häiriöitä - ja sain olla hereillä. Minulle ja miehellinen kerrottiin kärsivällisesti ja asiallisesti mitä oli meneillään ja miksi. Väsymyksestä huolimatta minua kiinnosti erilaisten vehkeiden, asiantuntijoiden ja toimenpiteiden rooli synnytyksessä. Oli turvallinen olo.)

- Tammisaaren synnytystoiminta on järjestetty kustannustehokkaasti, sillä synnytykset hoidetaan joustavasti yhteistoiminnassa sairaalan muiden toiminta-alueiden kanssa ja tämän lisäksi kannattaa myös huomioida ne lisätulot, jotka synnytysosaston yksityiset ulkomaalaiset asiakkaat tuovat sairaalaan. Kustannustehokkuuteen vaikuttavat myös henkilöstön sitoutuneisuus ja joustavuus.


TOINEN TOTUUS TAMMISAAREN SYNNYTYSSAIRAALASTA

1. Executive summary

Tammisaaren synnytyssairaala on toiminnallaan osoittanut, että pienissäkin yksiköissä on mahdollista toimia poikkeuksellisen laadukkaasti, tehokkaasti ja turvallisesti. Tämän todistavat kaikki käytettävissä olevat faktat. Synnytyssairaalan tuloksista kiitos kuuluu hyvälle tiimityölle ja erinomaiselle henkilökunnalle. Henkilökunta on innovatiivisesti kehittänyt toimintaa jatkuvasti huolimatta HUS:in johdon tuen puutteesta ja aktiivisesta vastustuksesta.
Synnytyssairaalan palvelut ovat kaikissa suhteissa (lääketieteellinen laatu, palvelun laatu, turvallisuus, tehokkuus ja hinta) kilpailukykyisiä mihin tahansa muuhun vaihtoehtoon verrattuna. Toiminta tulee uuden terveydenhoitolain ja HUS-konsernin johdon vastustuksen loputtua kehittymään entistäkin paremmaksi kustannus/laatu suhteessa.
Sairaala on olennainen osa Länsi uudenmaan alueen infrastruktuuria. Synnytysten ja koko sairaalan säilyttäminen on alueen kasvuhakuisen kehityksen kannalta välttämätöntä.
Tämän lisäksi sairaanhoitopalvelujen saaminen toisella kotimaisella äidinkielellä on perustuslaillinen oikeus, joka vaarantuu jos palveluja siirretään muualle.

2. Faktoja laadusta ja turvallisuudesta

Suomen ensimmäinen ja HUS:n ainoa Baby Friendly Hospital vuonna 1996 (WHO:n kriteerien mukaan)
1990-luvun alusta osasto on tietoisesti kehittänyt toiminnan laatua(synnytyspelkopotilaiden tukeminen, vaihtoehtoiset kivunlievitysmenetelmät, potilaan kanssa yhdessä laadittu synnytyssuunnitelma)
Tämän seurauksena oman alueen synnyttäjät poikkeuksetta hakeutuvat Tammisaareen.
Hyks:ssä vuonna 2008 hoidettiin vain 5,6% alueemme synnyttäjistä ( nämä pääasiassa korkean riskin synnyttäjiä)
Hyvästä laadustamme johtuen ulkokuntalaisten synnyttäjien määrä on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2008 39%
Lisäksi Venäjältä hakeutuu Tammisaareen synnyttämään vuosittain noin 20-30 potilasta.
Pysyvä henkilökunta , jolla vuosien kokemus, takaa osaamisen laadun.
Läheisyys luo turvallisuutta .Viimeisen puolen vuoden aikana 30 synnyttäjä on synnyttänyt Tammisaaressa 90 minuutin sisällä sairaalaan saapumisesta. (ajoaika Tammisaari-Helsinki 1½-2 tuntia)
Ylilääkäri ja osastonhoitaja ovat aktiivisesti olleet kouluttamassa myös muiden sairaaloiden kätilöitä Osaston hoitoideologia kiinnostaa kätilö-opiskelijoita valtakunnallisesti ja vierailevia opiskelija- ja kätilöryhmiä käy kuukausittain tutustumassa ja saamassa oppia.

Viimeisten viiden vuoden aikana ei ainuttakaan korvattua potilasvahinkoa ( eikä edes vahinkovalitusta)
Hätäkeisarileikkausprosentti vuonna 2008 HUS:n alhaisin, 0,8 %. Vuosien seurannassa aika hätätilanteessa keisarileikkauspäätöksestä lapsen syntymään keskimäärin 11 min.
Perinataalimortaliteetti ( kuolleena syntyneet sekä ensimmäisen elinviikon aikana kuolleet) Stakesin mukaan vuosina 2003-2007 oli LUS:ssa 0,29 % ( vertaa koko Suomi 2007 , 0.49%)
Synnytysten käynnistysprosentti HUS:n matalin vuonna 2008 11,3 %. Korkea käynnistysprosentti johtaa herkästi ylimääräisiin toimenpiteisiin ja tämän myötä nostaa kustannuksia.
Välilihan leikkausprosentti vuonna 2008 HUS:n matalin 14,1 %.
Kahdenkymmenen vuoden seurannassa ei ainuttakaan synnytyksen jälkeistä kohdunpoistoa.


3.Faktoja tehokkuudesta ja hinnoista

Sama henkilökunta(16 kätilöä) hoitaa äitiyspoliklinikan ja ultraääniseulonnat – yhteensä 2746 käyntiä 2008, synnytykset ( 652 synnytystä) sekä osaston potilaat ( sekä ennen synnytystä että synnytyksen jälkeen)
Synnytystoiminnan lisäksi neljän lääkärin voimin vuonna 2008 hoidettu 3077 gynekologisen poliklinikan potilasta ja 855 leikkausta.
Hoitohenkilökunnan määrä / 1000 synnytystä on 25, sama kuin HUS:n suurissa yksiköissä Jorvissa ja Kätilöopistolla, Naistenklinikalla 31.
Potilaan hoito maksaa koko HUS:n piirissä suunnilleen yhtä paljon. Esimerkiksi Kirkkonummi maksoi synnytyksistä 1.1.2008 - 30.4.2009 LUS:lle keskiarviolta 1831 € ja HYKS:lle 1807 € per synnytys.
Itsemaksavista ulkokuntalaisista potilaista saatava tuotto on suuri vuositasolla, ainoastaan synnytysosastolle 161 556,23 € vuonna 2008. Kun siihen vielä lisätään sairaalan muilla osastoilla annettu hoito, summa on noin 250 000 € .Tämä vastaa naistentauti- anestesia- ja lastenlääkäripäivystyksen kustannuksia vuositasolla.


4. Faktoja sairaalan kokonaisuuden haavoittuvuudesta

Pienen sairaalan kaikki toiminnat ovat toisistaan riippuvaisia. Esimerkiksi synnytystoiminnan lakkauttaminen johtaisi sekä lastenlääkäri - että anestesialääkäripäivystyksen loppumiseen kustannustehottomana. Samoin lastenosaston toiminta ei enää olisi mahdollista eikä edes kannattavaa.
Tästä on seurauksena koko sairaalan akuuttitoiminnan heikentyminen ja tämän myötä myös luopuminen vaativasta leikkaustoiminnasta , koskien sekä kirurgiaa että gynekologiaa.


5. Miksi johto ajaa maan parhaan synnytyssairaalan lopetusta?

Maailma on sen näköinen, miten sitä katsoo. HUS- johto uskoo suuruuden ekonomiaan. Mitä suurempi yksikkö, sitä tehokkaampaa toiminta on! Tämän lisäksi johto haluaa keskittää kaiken ohjauksen, ajattelun ja suunnittelun. Ideana on, että keskusjohto tietää parhaiten. Erilaiset ajatukset ja toimintamallit sekä itsenäinen innovatiivinen ajattelu nähdään epäilyttävinä ja vähintäänkin johdon ”oikeaa totuutta” uhkaavina. Tässä yhteydessä johdon ajattelun vaikuttimina ovat tietysti pääomistajien taloudelliset vaatimukset ja valitukset palvelun kalleudesta. Omistajan ääni ohjaa pääkaupunkikeskeisiin ratkaisuihin ja aluepoliittiset pyrkimykset jäävät tietysti toiseksi.

Kun kaikkeen tähän yhdistetään teknokraattinen Toyotan tehtaiden toimintamallin ihailu, medikalisoituneesti painottunut lääkärin ammatti- identiteetti, etäinen kabinettijohtamisen kulttuuri ja ekonomistinen taloudellisten arvojen korostaminen alkaa johdon ajattelun tausta hahmottua. Näistä lähtökohdista on ymmärrettävää, että voi päätyä ajamaan maan parhaan pienen synnytyssairaalan lopetusta.


6. Tulevaisuuden kuvia

Nyt tehtävät päätökset perustetaan toivottavasti faktoihin. Päätösten perusteella avautuu ainakin kolmenlaisia tulevaisuuden kuvia;

Kauhuskenaario
Synnytyspalvelut lopetetaan ja niiden mukana sairaalan kyky ylläpitää täyttä palveluvalmiutta heikkenee. Sairaalan tehokkuus heikkenee ja sen houkuttelevuus työpaikkana vähenee. Tämä johtaa muutamassa vuodessa siihen, että toiminta katsotaan HUS konsernissa kannattamattomaksi. Palvelut siirretään pääkaupunkiseudulle ja Lohjalle. Taksit ja ambulanssiyrittäjät voivat hyvin. Ensimmäisen kahden vuoden aikana matkalla sairaalaan kuolee 1 äiti ja vammautuu 2 lasta. Raaseporin vetovoima alueena vähenee entisestään ja siitä tulee pääkaupunkiseutulaisten talvisin autioitunut kesälomareservaatti.

Vähennetään asteittain- skenaario:
Synnytyspalvelut siirretään muihin sairaaloihin ja sairaala keskittyy kehittämään ”sitä missä se on hyvä”. Jotta synnytysten lopetustavoitteeseen päästäisiin luvataan, että toiminta muilta osin jatkuu ja käydään ei realiteetteihin perustuvaa lehmäkauppaa. Päivystyspalveluja yritetään ylläpitää kalleudesta ja työvoiman saantivaikeuksista huolimatta. Palvelut tulevat alueelle kalliiksi ja johtavat jatkuviin veronkorotustarpeisiin. ……

Järki voittaa - skenaario:
Päätetään rakentaa sairaalan toimintaa nykyisten olemassa olevien vahvuuksien varaan ja ryhdytään tukemaan synnytyssairaalan toimintaa kunnolla. Henkilökunnalle annetaan työrauha. Jo päätetty remontti toteutetaan vauhdilla. HUS -saneeraukset suunnitellaan siten, että osa synnyttäjistä ohjataan Tammisaareen. Sairaalaan haluavien synnyttäjien tuloa kannustetaan ja sen palveluista tiedotetaan alueella. Ulkomaalaisten synnyttäjien palveluun panostetaan ja näitä palveluja markkinoidaan aktiivisesti koko kapasiteetin saamiseksi käyttöön. Tuleva terveydenhoitolaki tekee vapaan synnytyspaikan valinnan kansalaisille mahdolliseksi ja tämä lisää kysyntää huomattavasti. Kolmen vuoden kuluttua synnytysten määrä on noussut tuhanteen kahteensataan ja paikallisten synnytysten hintoja voidaan vähentää 30 %.
Alueen houkuttelevuus paranee ja työpaikkojen/ uusien asukkaiden määrä alkaa nousta.


Tammisaari, 25.06.2009


Helena Hieta-Heikurainen
ylilääkäri tulosjohtaja

Markku Turpeinen
dosentti, ylilääkäri

Thomas Dahllund
apul.ylilääkäri

Anu Lehmusvaara
apulaisylilääkäri

Aulikki Saari-Kemppainen
apul. ylilääkäri

Karl von Smitten
professori, v.t. apul.ylilääkäri

Jukka Rinne
apul.ylilääkäri

Agneta Westerlund
osastonhoitaja

Nina Nuutinen
apul.osastonhoitaja

Peter Braskén
ylilääkäri

Martti Hirn
os.ylilääkäri

Raafat Sayed
erik.lääkäri

Carl-Johan Lindström
ylilääkäri, tulosjohtaja

Mari Vehma
erik.lääkäri

Sirkka-Liisa Läspä
erik.lääkäri

Mervi Haapala
os.ylilääkäri

Johanna Harling
os.lääkäri