Tammisaaren synnytysosaston lakkauttaminen olisi rikkomus Suomen kansainvälisiä sitoumuksia vastaan

Tässä Finlandssvensk samling-järjestön lausunto Tammisaaren synnytysosastosta. Tässä tarkastellaan lakkausuhka kielioikeudellisesta näkökulmasta.

Tammisaaren ja Porvoon osastot ovat sairaanhoitopiirin alueella ainoat synnytysyksiköt, jotka käytännössä pystyvät tarjoamaan kielilain vaatimaa hoitopalvelua. Tästä tosiasiasta ei päästä siirtämällä Tammisaaren 16 kielitaitoista kätilöä muihin yksiköihin. Kielellinen hoito-osaaminen pirstaloituu sattumanvaraiseksi. Vaikka periaatteessa voisi järjestää ruotsinkielisiä - toimivia - alayksiköitä muihin sairaaloihin, tämä ei käytännössä toteudu hienosta puheista huolimatta.

Tammisaaressa koko sairaala, kaikki toiminnot, kaikki osastot, ja koko yhteiskunta on täysin toimiva ruotsiksi, julkiset palvelut myös täysin suomeksi. Siksi Tammisaari on mahdollisuus niille synnyttäjille koko HUS:in alueella (ja toisille, esim. minä Varsinais-Suomesta synnytin tammikuussa Tammisaaressa), joille ruotsinkieli on tärkeä hoidon laatukriteeri. Monet tyytyvät tilanteeseen jossa kielelliset oikeudet eivät toteudu, useimmiten siitä syystä että arvostavat lähellä sijaitsevaa yksikköä (esim. suurin osa Espoossa asuvista ruotsinkielisistä synnyttävät Jorvissä, vaikka suurin osa tietää kokemuksesta, että ruotsinkielen käyttö on siellä sattumanvaraista, vaikka se joskus toimii ihan hyvinkin, joka tapuksessa se ei ole samalla lailla itsestäänselvyys kuin Tammisaaressa). Vaikka monet luopuvat kielellisistä oikeuksistaan, ei ole oikeudenmukaista evätä näitä oikeuksia niiltä, joille oikeudet tällä hetkellä taatan kiitos Tammisaaren synnytysosaston.

Tammisaaren synnytysosaston lakkauttaminen olisi rikkomus Suomen kansainvälisiä sitoumuksia vastaan

Virkamiestason ehdotus Länsi-Uudenmaan sairaalan Tammisaaressa sijaitsevan synnytysosaston lakkauttamisesta sotii perustuslain kielisäädöksiä ja kielilakia sekä Suomen kansainvälisiä sitoumuksia vastaan. Kysymys on lakisääteisistä velvollisuuksista maan ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan. Ehdotus, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee kokouksessaan 12. lokakuuta, ei ota huomioon ruotsinkielisen väestön alueellisia oikeuksia eikä kielivähemmistön selkeää kannanottoa Tammisaaren synnytysosaston puolesta.

Tammisaaren synnytysosaston palvelut toimivat täysin sekä ruotsin että suomen kielellä. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, joka käsittää vuodenvaihteessa perustetun Raaseporin (entisten Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien) sekä Inkoon ja Hangon alueet, on ruotsinkielinen väestö selvästi enemmistönä. Alueen 44.000 asukkaasta 61 prosenttia on ruotsinkielisiä. Entisen Tammisaaren kaupungin alueella ruotsinkielisiä on yli 80 prosenttia. Kyseessä on ainoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva selvästi ruotsinkielinen alue. Monet synnyttäjät hakeutuvat Tammisaareen myös muilta alueilta sekä kielellisistä syistä että osaston tarjoaman korkeatasoisen hoidon takia.

Keskustelussa on tuotu esiin uhka - vaikka konkreettista ehdotusta ei vielä ole tehty - myös Porvoon synnytysosaston lakkauttamisesta. Porvoossa on tosin nykyään suomenkielinen enemmistö, mutta ruotsinkielisten osuus on merkittävä. Porvoon synnytysosasto on sairaanhoitopiirin toinen hyvää ruotsinkielistä palvelua tarjonnut yksikkö. Pääkaupunkiseudulla, missä ruotsinkielisen väestön määrä on suuri mutta prosenttiosuus pieni, voi ruotsin kielellä synnyttää vain joissakin tapauksissa, ja palvelun taso on hyvin epätasainen. Niinpä pääkaupunkiseudulla ei olekaan yhtään synnytysyksikköä, joka kykenisi noudattamaan kielilakia (423/2003), jonka mukaan ”yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota” (2 §).

Suomi on sitoutunut 1.3.1998 alkaen noudattamaan Euroopan neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaa peruskirjaa ja sisällyttänyt sen kansalliseen oikeusjärjestykseensä (asetus 149/1998). Peruskirja ei yleensä koske virallisia kieliä, mutta Suomi on sitoutunut soveltamaan sitä ruotsin kieleen, eli valinnut myös ”vähemmän käytetyn virallisen kielen” (art. 3). On ilmeistä, että Suomen tulisi soveltaa maassa virallisen kielen asemaa nauttivaan ruotsiin vähintäänkin samoja sääntöjä kun muihin vähemmistökieliin. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat rakentamaan politiikkansa, lainsäädäntönsä ja käytäntönsä mm. siten, että ”alueellisen kielen tai vähemmistökielen maantieteellistä aluetta kunnioitetaan sen varmistamiseksi, että olemassaolevat tai uudet hallinnolliset rajat eivät muodosta estettä kyseisen alueellisen kielen tai vähemmistökielen edistämiselle” (art. 7.1b).

Vastaava säädös uudessa perustuslaissa (731/1999) kuuluu näin: ”Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.” (122 §). Vanhan perustuslain vaatimus siitä, että hallintoalueiden rajoja uudistettaessa tulee pyrkiä siihen, että toiskieliset vähemmistöt tulevat niin pieniksi kuin mahdollista (hallitusmuodon 50.3 §), oli vielä selvemmin sopusoinnussa sen alueellisen periaatteen kanssa, joka on määritelty Euroopan neuvoston kieliperuskirjassa ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevassa puiteyleissopimuksessa (art. 16) sekä yleisesti hyväksytty ihmisoikeuskirjallisuudessa. Myös uuden perustuslain hallinnollista jakoa koskeva säädös on tulkittava peruskirjan vaatimuksen mukaisesti: Kunnioittaa vähemmistökielen maantieteellistä aluetta.

Tammisaaren synnytysosaston lakkauttaminen merkitsisi sitä, että Suomi laiminlyö kansainvälisoikeudelliset velvollisuutensa, sillä lakkauttamisen vuoksi vahvasti ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan synnytykset siirrettäisiin isomman, pääosin suomenkielisen alueen hoidettavaksi. Tämä hallinnollinen rajanmuutos merkitsisi kielilain vaatimukset täyttävän yksikön lakkauttamista ja synnyttäjien ohjaamista kielilain vaatimuksia rikkoviin yksiköihin. Ehdotettu hallintouudistus muodostaisi siis esteen ruotsin kielen edistämiselle. Ruotsintaitoisten kätilöiden ja lääkärien hajasijoittaminen moneen suureen yksiköön ei takaisi samoja kielellisiä oikeuksia kuin samojen henkilöiden keskittäminen yhteen pienempään, ruotsinkielisellä alueella sijaitsevaan yksikköön.

Jos Tammisaaren synnytysosasto lakkautetaan, vaarannetaan samalla koko Länsi-Uudenmaan sairaalan asema korkeatasoisten ja kustannuksiltaan edullisten terveyspalvelujen tuottajana. Päätöksellä olisi huomattava kielteinen vaikutus koko maan ruotsinkielisille sairaanhoitopalveluille. Näin katoaisi taas yksi yksikkö, joka yleisesti käyttää ruotsinkielistä hoitoterminologiaa ja jossa alan opiskelijat voivat perehtyä ruotsinkieliseen hoitokulttuuriin.

Euroopan neuvoston kieliperuskirja on juridisesti sitova sopimus, joka on sisällytetty Suomen kansalliseen oikeusjärjestykseen. Peruskirjan määräyksiä voivat valvoa Suomen omat hallintotuomioistuimet. Kansainvälistä valitusinstanssia ei kuitenkaan ole, ja kansainväliset sanktiot ovat luonteeltaan lähinnä poliittisia.

Kieliperuskirjan noudattamista seurataan kansainvälisen asiantuntijakomitean antamien tilanneraporttien perusteella, jotka puolestaan perustuvat valtion ja vähemmistöedustajien antamiin raportteihin. Komitea raportoi Euroopan neuvoston ministerikomitealle, joka antaa lyhyitä maankohtaisia suosituksia. Kun Suomea koskeva raportti viimeksi tarkistettiin vuonna 2007, kehotti ministerineuvosto kolmannen kerran Suomea toteuttamaan lisätoimia ”varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden”.

Sekä alueelliset että kansalliset ruotsinkieliset järjestöt ovat yksimielisesti ilmoittaneet vastustavansa Tammisaaren synnytysosaston sulkemishanketta. Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Folktinget, joka edustaa maan ruotsinkielistä väestöä, on selkeästi asettunut tukemaan Tammisaaren synnytysosaston säilyttämistä. Päätös osaston sulkemisesta merkitsisi sitä, että kielellinen enemmistö täysin kieltäytyisi ottamasta huomioon kielivähemmistön omaa mielipidettä.

Kemiössä 1.10.2009
Finlandssvensk Samling ry:n hallituksen toimeksiannosta

Anna Ritamäki-Sjöstrand
Hallituksen jäsen
Suomenkielinen käännös toteutettu yhteistyössä Juha Janhusen kanssa

Tässä Finlandssvensk samlingin kotisivut: www.finlandssvensksamling.org