Språkpolitik i praktiken genomsyrar allt, t.o.m. språkvalet i vardagliga sammanhang; man kommer aldrig undan språkpolitik som minoritetsrepresentant och man kan aldrig vara perfekt och konsekvent för man kan inte i ett samhälle som domineras av ett annat språk leva ett dräglit liv utan att också kompromissa och låta oegentligheter passera. Däremot kan man alltid bli bättre på det man gör. Så det viktiga är inte att förstå att ha dåligt samvete, utan att ha kunskapstörst och engagemang.
Hur upplever ni det?
Ja samankaltaisia ajatuksia suomeksi (tietenkin tämän kirjoittaminen kesti vähän kauemmin, mutta toivattivasti joku lukee myös tämän):
Käytännön kielipolitiikka on vähemmistökielen edustajalle kaikenkattava. Jopa jokapäiväiset kielenvalintamme ovat kielipoliittisesti relevantteja. Vähemmistökielen edustaja ei pääse kielipolitiikkaa karkuun. Olemme osa sitä: viestimme aina jotain, tietoisesti tai tiedostamatta. Emme voi toimia täydellisen johdonmukaisesti sellaisessa yhteiskunnassa, jossa toisella kielellä on dominoiva rooli. Ruotsinkielellä on laissa määrätty asema ja - tosiasiallinen asema, joka ei läheskään vastaa sen lainmukaista asemaa. Tosiasiallinen käytäntö tuottaa pettymyksiä, joiden kanssa on elettävä. Kaikkiin vääryyksiin ei voi millään puuttua, eikä meidän suomenruotsalaisten kannata viljellä huonoa omatuntoa saamattomuudestamme. Vaikkei aina siltä tunnu, niin asioihin voi vaikuttaa. Innostus ja tiedonjano tuovat tuloksia.
Vet ni om man kan få reda på hur många som besöker ens bloggsida?
Onko olemassa kävijälaskuri? Olisi kiva tietää onko joku ylipäätänsä käynyt blogillani ...
